Lokomotion-hankkeessa toteutetaan ympäristötarkkailuja, joiden avulla pyritään selvittämään muuttaako hanke alueen kasvillisuuta, eläimistöä tai vesistöjä. Kysyimme hankkeen vesistöjen tarkkailusta vastaavalta Rambollin Mikko Kilpiäiseltä, millaisia luontotarkkailuja hankkeessa tehdään.
Kilpiäinen kertoi, että aiemmin, esirakentamisen aikana, Tampereen kaupunki hoiti tontin ympäristöasioiden tarkkailun. Nyt vesiä ja ympäristöä tarkkaillaan hanketta varten keväällä 2024 luodun tarkkailuohjelman mukaisesti, joka on viranomaisen hyväksymä. Siinä on määritelty seurattaviksi pintavedet, pohjavedet (alueen läheisyydessä olevat kaivot ja pohjavesiputket) sekä Leppäsen oja -noro (ajoittain kuivuva puro). Vesiä tarkkaillaan hankkeessa perusteellisesti ja laajasti.
Ojaveden näytteenottopiste lokakuussa 2025
Vesien lisäksi tarkkaillaan Leppäsen ojan ympäristön kasvillisuutta ja hyönteisiä. Näitä seuraa kasvillisuuskartoittaja, joka on toteuttanut mm. koepyydystämistä alueella. Koepyydystämisellä todennetaan, löytyykö alueella aiemmin havaittuja lajeja uudelleen. Alueella on havaittu arvokkaita luontokohteita ja todettu esiintyvän muutamia harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja.
– Luontotarkkailujen isoin osa koostuu vedenlaaduntarkkailusta. Ojavesien tarkkailu oli tärkeää erityisesti maanrakentamisen aikana, jolloin näytteitä on otettu ojavedestä kuukausittain. Sen jälkeen tarkkailuväliä on mahdollista keventää. Järvi- ja pohjavedestä näytteitä otetaan pari kertaa vuodessa. Vesientarkkailua jatketaan myös teknologiakeskuksen toiminnan käynnistyttyä. Eläimiä ja kasveja tarkkaillaan joka kolmas vuosi, Kilpiäinen summaa.
Vesientarkkailijan työnkuvaan kuuluu myös ympäristön aistinvarainen tarkkailu. Alueella kuljettaessa tarkistetaan, ettei hankealueelta muodostu uusia vedenvirtausreittejä kohti Leppäsen ojaa. Uusia puroja ei toivota, koska ne aiheuttaisivat haittaa pohjavedelle ja siitä riippuvaisille elinympäristöille. Kilpiäisen mukaan vedentarkkailussa ei ole toistaiseksi havaittu huolestuttavia asioita. Jos jotakin poikkeavaa huomataan, reagoidaan siihen esim. vesinäytteiden otolla.
Särkijärven vedenlaadun tutkimusta maaliskuussa 2025. Järvivedestä näytteitä otetaan keväisin ja syksyisin.
Tontin vesienhallintajärjestelmästä on laadittu suunnitelma, joka on hyväksytetty viranomaisella. Järjestelmän periaatteena on viivyttää ja hajauttaa tontilta valuvia hulevesiä. Hulevesien hallinta on rakennettu nyt ensimmäisessä vaiheessa, jotta se palvelee jo teknologiakeskuksen rakennusaikana. Kattovedet ja pihavedet käsitellään tontilla erillisinä. Raskaan liikenteen ja varastointialueiden hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta. Hulevedet imeytetään maahan ja muutetaan pohjavedeksi. Näillä toimenpiteillä turvataan pohjaveden määrä alueella. Tarkemmin tontin hulevesien hallinnasta kerrotaan usein kysyttyä -palstalta.
– Lokomotion-hanke seuraa myös Särkijärven vesistöä, jonne tontilta laskevat vedet päätyvät. Vastaanottavan vesistön tarkkailu ei aina kuulu tarkkailuohjelmiin, Kilpiäinen huomauttaa.
Särkijärvi on kirkas, ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi luokiteltu järvi. Siihen valuu vedet aika pieneltä alueelta. Särkijärven veden laadussa ei ole Kilpiäisen mukaan havaittu muutoksia.
Pirkanmaan ELY-keskus on toteuttanut Leppäsen ojalla ennallistamisprojektin, jolla pyritään palauttamaan noro lähemmäs alkuperäistä tilaa. Projektissa on tukittu ojia, tehty pieniä pohjapatoja ja viivytetty virtauksia. Toimenpiteillä pyritään parantamaan noron ekologista tilaa.
Pohjaveden tutkimusmittaus syyskuussa 2025. Pohjavesinäytteitä otetaan keväisin ja syksyisin.
